Joskus elämä tuntuu samalta kuin jalassa olisi kilojen painot, rinnan päällä istuu norsu ja hengitorvessa ei olekaan väylää ilmalle. Miten ihmeessä silloin löytää tien ulos olotilaan, jossa ilma kulkee, aurinko paistaa ja rinnassa kuplii ilo? Jokaisella on nuo hetkensä ja veikkaan, että meillä sydänsairailla tavallista useammin. Pelko asettuu olkapäälle asumaan. Elämme ehkä pääsääntöisesti harmonista rinnakkaiseloa sydämemme kanssa, mutta sitten joku muu vastoinkäyminen tai sydämen tilanteen heikentyminen tuntuukin tavallista voimakkaammalta. Tuntuu kuin putoaisi kaivoon, josta puuttuu tikkaat. Itselle näin käy onneksi harvoin, mutta sen tapahtuessa kaipaan kovasti jotain metodia, jolla tilanteesta selviää takaisin kuivalle maalle. Tänään on juuri tuollainen hetki. Olo on kovin alavireinen paristakin asiasta, joille en itse voi mitään. Tunnistin tilanteen ja aloin miettiä tapoja, joilla voisin piristää itseäni. Tärkeintä on saada ajatukset jonnekin muualle sen jälkeen, kun n...
Tarinoita Sydämistä, jotka ovat yllättäneet ja muuttaneet kantajansa elämää. Nämä tarinat kertovat sydänsairaiden kokemuksista, mutta ennen kaikkea toivosta ja selviytymisestä.